Neidin kotikauppa

Kyllä lapset osaavat olla luovia! Tässä kun nyt on käynyt läpi kaappeja ja laatikoita, löysimme neidin kanssa vaatekaapista kaksi pussia vanhoja pehmoleluja. Säilötty syystä että... noh kaiken varalta. Neiti totesi heti napakasti, että näitä ei sitten viedä kirpparille. Juuri näitä kuulemma on etsinytkin. Pari päivää on nyt tiiviisti leikkinyt "uusilla vanhoilla" leluilla. Totesin vain hänelle että huomaatkos, aina ei tarvitse ostaa uutta. Noh siitä se neidin oma ajatus sitten lähti.

Hetkenpäästä hän oli kaivanut huoneestaan toisia leluja ja sanoi vievänsä ne vaatekaappiin säilöön. Pyysi pahvilaatikkoa sinne, perustaa kotikaupan leluille. Kun lelut huoneessa tuntuvat "vanhoilta" hän ottaa ja vaihtaa ne vaatehuoneessa oleviin leluihin. Ja totesi vielä onnellisena että "äiti tässähän säästyy rahaa paljon, kun ei tarvitse maksaa mitään".
Näin helposti ne lapsetkin näköjään omaksuvat säästeliäitä tapoja.

Kyllä sen on huomannut kuinka "muotiasiat" ovat jo lasten elämässä pienestä saakka. Uudet lelut on pakko saada koska kavereillakin niitä on, eikä voi olla huonompi kuin toiset. Leluilla leikitään hetki ja taas tulee jokin uusi villitys ja vanhat lelut ovat historiaa. Neidin ollessa eskarissa kuuntelin kauhulla kun heillä oli zhu zhu pets kerho, johon pääsi vain jos omisti kyseisen pattereilla toimivan vinkuvan marsun. Silloin ne olivat niin kovaa muotia että joulupukilta ei muuta lahjaa toivottu kun kyseisiä marsuja ja niiden tarvikkeita. Nyt niitä on pahvilaatikollinen, eikä kiinnosta enään yhtään leikkiä.

Ei ihme että lapsetkin kilpailevat kenellä on uusimmat lelut. Vanhemmathan kilpailevat ihan samalla tavalla, tosin eri asioilla. Autoa pitää vaihtaa aina uudempaan, kotona on tehtävä remppaa, koska tapetit ovat liian vanhat tai ainakin väärän väriset, huonekaluja vaihdetaan vaikka vanhatkin ovat täysin ehjät ja toimivat, vaatteista puhumattakaan.

Kulutuspyörä pyörii, piristymme hetkellisesti materiasta, rahaa palaa ja olemme onnellisia. Olemmeko?
Kun hetkeksi pysähdymme ja mietimme, tulemmeko todella onnelliseksi tuosta kaikesta?

Epäonnistunut kauppa reissu

Kävin perjantaina jyskissä, tarkoituksena ostaa uudet rullaverhot olohuoneen 4 ikkunaan. Vanhoissa oli mekanismit jo rikki, joten olivat vaihdon tarpeessa. Tosin vuoden verran katsellut mistä edullisemmalla hinnalla saisi ja nyt oli tarjouksessa. Samalla reissulla kävin vapaa valinnasta hakemassa pesuaineita ja tietysti lidlistä edullista maitoa ym. ruokatarviketta.
Olin laskenut mitä ostokset tekisivät ja nostanut rahaa. Tällä kertaa voi sanoa että onneksi oli kuitenkin pankkikortti mukana. Eihän se pudjetti pitänyt.

Ensinnäkin tarjous rullaverhot oli loppuneet, ostin sitten toiset, kun kuitenkin niitä olin lähtenyt hakemaan. Ostoskeskuksessa oli karkkimyyjä jolla oli metrilakua myynnissä, ei voinut olla ostamatta. Vapaa valinnasta tarttui mukaan neidille 2 kaktusta (kissa repi viikko sitten siltä kaktuksen ja suru oli suuri) ja pääsiäiseksi suklaamunia (vähän liikaa) ja Lidlistä tarjouksesta tarvikkeita joita ei olisi välttämättä tarvinnut.

No joo, ei nyt ihan hirmuisesti ylimääräistä mutta harmitti kuitenkin kun kotiin pääsin. Onneksi rullaverhot olivat tosi nätit ja niihin olen tyytyväinen. Mietin vain että helposti sitä sortuu ylimääräisiin ostoihin, kun kaupat ovat tavaroita täynnä. Ja minä kun sorrun vielä helposti tarjous tuotteisiin. No eipä toivottavasti tarvitse vähään aikaan lähteä ruoka kauppaa pidemmälle ostoksille.

Tänään sain sitten vietyä tavarat kirpparille. Kuukaudeksi otin pöydän, katsotaan kuinka käy. Tavaraa kyllä piisaa jos vain kaupan menevät. Aika pienillä hinnoilla laitoin myyntiin. Lisää hinnoteltavaa olisi lattialla, jos vaikka alkuviikosta saisi vietyä.